Mr Patukka: Kaksjalakasten Wappu

Kaksjalakasilla on hirmunen hinku levitellä Wappuna tommottista värillistä paperinauhoo iha joka paikkaan. Meijjän nelijalakasten pittää valvoa tarkkaan, etteivät sentään sitä suuhusa laita!

Se on kuulkaaten taas aika juhulia wappuva. Melekosen moni kaksjalakanen oottaa sitä kiel poskella. Wappuaattona lähtöövät töistä sellasella vauhilla, että iänivallit rikkoontuvat, ovista irtoo karmit ja jos oviaakoilla on ruuhkoo, niin pruukkoovat sitte poistumaan vaikka ikkunan kaatta. Tämmöttistä ainaskii kylillä puhuvat!

Meille bullrokeille ja nelijalakasille ylleesäkkii wappu ompi mahollisuus saaha vähä herkkuloisia. Kaksjalakaset märsyää munkkiloisia ja juovat juomoo, jossa killuu jäniksenpapanoita. Sitä papanajuomoo en kyllä halluu tahi voi kellekkään suositella, mutta munkkiloista voipi aina vähä maistoo. Täätyy kuitennii muistoo, että liikoo jos munkkiloisia syöpi, nii sitte voipi tulla selluloosoo! Muistakee, että selluloosavaara vaanii monen herkkuloisen takana ja on tärkeetä malttaa herkutella kohtuuvella ja jos pikkasen tulloo maisteltua herkkuloisia liikoo, nii sitte ompi hyvä lähtee tekemään napakan tehokas pakarareeni.

Palataampa nytte niihi kaksjalakasiin eli esmes meijjän kodinhoitajiin. Wappuaattona kodinhoitajat on ylleesä hirmusen ilosia. Ukkopuoliset kodinhoitajat laittaavat hivuksiin oivariinia, trimmoovat trimmerillä partasa ja läträävät Hyygö Bössin hajustimilla. Laittaavat piällesä sortsiloiset, urheilusukat, remmisandaalit ja jonku kivan värikkään paijjan.
Akkapuoleiset kodinhoitajat kihartelloo hivuksiaan ja suihkuttelleevat niihi monta pulloo tärpättiä. Ei nimittäin parane siinä kohtoo tehä siinä lähellä tulta, ku suattaa talo räjähtee ilimaan! Seuraavaks punnaavat huulesa ja laittaavat maskaroo räpsyripsiinsä. Joku tytskylöinen suattaapi kuulkaaten liimata jokusen irtokarvan ripsiesä jatkeeks. Ilimeisesti niillä lisäkarvoilla ompi viilentävä vaikutus tahi jottain semmottista? Peilin eessä tytskylöiset sitte keikistellöövät, laittaavat huulet mutrulle ja ottaavat selhvieitä ittestään. Hajusteeks pistäävät esmes Kuzzia, Toltse Kappanaa tahi Tsänel vitosta.

Illan koittaessa kodinhoitajat sitte pruukkaa lähtä kylille. Istuuvat räntäsatteessa piknikillä pusikossa, pitävät torikokkouksia torilla tahi männöövät kapakkiloisiin. Siellä sitte tekköövät hyljetanssia, pikkasen lirttaileevat, naattivat ilojuomoo ja ovat iha kaaheen ilosia ja onnellisia. Jotkut sitte illan mittaa vähä itkeskellöövät, huutaavat piä punasena, naaraavat ja sitte taas itkeskellöövät lissee. Mää oonkin monta kertoo sanona, että kodinhoitajilla essiintyy melekosen paljon mielialavaihteluja ja käätöshäiriöitä. Kapakkiloisissa käätöshäiriöitä essiinty ylleesä tavallista enempi ja sen taatta siellä onkii vahtimassa semmottisia setämiehiä, jotka laittaavat tarpeen vaatiessa käätöshäiriöisen kodinhoitajan suolsolomuun.

Illan mittoo wappuwa juhliville kodinhoitajille isköö sitte väsy. Se väsyn iskeminen tietee meille nelijalakasille vaan hyvvee. Ku kodinhoitajalle isköö väsy, niille tulloo ylleesä samalla iha kaahee näläkä. Siihen näläkään ei mittään sallaattia tahi protskujuomoo haluta, vaa kodinhoitajat suuntaavat esmes rilleille tahi pitsapaikkaan. Voe pojat, ku ne tulloo kottiin ja mukana ompi makkaraperunat, kepappia, pitsaa, hampurilaisia…vaikka mitä ihanata! Aika paljon sitä ruokoo saattaapi olla kodinhoitajan rinnuksilla, suupielissä ja otassa kans. Kaaheen väsymyksen ja nälän runtelema kodinhoitaja ompi heikossa mielentilassa ja sillon on nelijalakasten aika iskeä ja saapua paikalle. Tiivis tuijjotus ja katse kohti kodinhoitajaa. Jokasen käjen liikeen tarkka seuraaminen ompi tärkeetä, ku kodinhoitaja mättääpi ruokoo suuhusa. Välliin on myöskii tärkeetä maiskuttaa huulia ja vähä röyhtästä kans. Kodinhoitajam ottaessa katsekontaktin kannattaapi vähä räpytellä ripsiä ja varmistaa, että suupilestä roikkuu ainaskii semmottinen 30 metrinen kuolalimppilöinen. Ei kuulkaateen mäne ku hetki ja kodinhoitaja jakkaa evväänsä nelijalakasen kanssa. Voe miten ihanaa onkaan naattia rilliruokoo!

Seuraava uamu onnii sitte aika jännä. Varmaan joskus iltapäevällä alakaa kodinhoitajan makkuukammiosta kuulua ähinätä, puhinata, puuskutusta ja jupinata. Ensimmäinen ajatus kodinhoitajat nähessään suattaapi olla mualimanloppu tahi tsompien vallankummous. Ei mittään hättee, iha se vaan on tuttu kodinhoitaja. Nuama on vaan vähä harmahtava ja kodinhoitaja vapisoo ja örisöö tavallista enemmän kävellessään. Kävely ompi ussein semmottista laahustamista ja välillä kodinhoitaja nojjaileepi seinään ja puuskuttaapi samalla. Hokkee monesti siinä laahustaessaan, että ei ennee ikinä, ei ennee ikinä. Kodinhoitaja pruukkaa myös tuoksahtaa melekosen tunkkaselta, mutta sekkii on iha normaalia eikä vaaji toimenpitteitä. Toki kodinhoitajaan voipi suihkauttaa vähäse vaikka sitä Toltse Kappanaa tahi ilimanraikastinta. Hätätappauksessa pitänee jättää wunterpaami tahi kaks roikkumaan kodinhoitajan korvanlehestä. Kodinhoitajat eivät päivän aekana kyllä ihmeemmin mihinkään liiku vaan makkoovat makkuukammiossaan. Jos kodinhoitajan haju ei liikoo härihe, nii nelijalakasella on hirmusen hyvä tillaisuus männä nukkumaan kodinhoitajan viereen. Ompi sitte semmone yhteinen lepopäevä! Ja onha se semmottinen juttu, ettei kodinhoitajat vuan pärjee iliman meijjän nelijalakasten seuroo. Vai oottako eri mieltä?

…Kaikille ihanata Wappuwa ja muistakee herkutella, silleen kohtuuvella tietennii! Ja varokaa sitä papanajuomoo!…

-Patukka-

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s